Ähtärin seurakunta julistaa evankeliumia rohkeasti arjessa ja juhlassa

Ähtärin seurakunnan toiminta-ajatus:

 Ähtärin seurakunnassa välitetään Jumalan armoa ja lähimmäisenrakkautta.

 

Ähtärin seurakuntaa ohjaavat seuraavat arvot:

Pyhän kunnioitus

Rakkaus

Vastuullisuus ja arjen tukeminen

Totuudellisuus ja Oikeudenmukaisuus

Uudistuminen ja Rohkeus

 

Ähtärin seurakunta on olemassa Mission eli seurakunnan perustehtävän kautta

 

  • Seurakunnan tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda heidän elämäänsä kestävä perusta ja rohkaista heitä välittämään läheisistä ja luomakunnasta kaste- ja lähetyskäskyn (Matt. 28:18-20) mukaisesti

  • ”Kirkko on siellä missä Jumalan sana puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein toimitetaan.”(Ausb. 7)

  • Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (KL 1:2)

  • ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.” (KL 4:1)

 

Ähtärin seurakunnan alku

Ähtäri sai pitkän eräkauden jälkeen kiinteän asutuksensa 1550-luvulla. Ensimmäiset uudisasukkaat suuntasivat kirkkomatkansa ensin Pirkkalan, sitten Ruoveden kirkkoon. Kerrotaan, että varsinkin tärkeimpinä pyhinä lähetettiin mies kuulemaan kuulutuksia parin viikon eväät mukanaan. Pitkien kirkkomatkojen takia ähtäriläiset halusivat kuitenkin oman kirkkorakennuksen.

Seurakunnan toiminta alkoi tammikuun 20.päivänä 1651 Ruoveden kappelina. Ähtärin kappelikuntaan kuului aluksi vain 27 taloa. Lukuun sisältyi myös suuret osat myöhempää Lehtimäkeä ja Soinia. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1859. Vuoden 2016 lopussa seurakunnan väkiluku oli 5103 henkeä.

Ähtärin seurakunnan ja kirkon historiaa

Ähtärin ensimmäinen kirkko vuodelta 1657 purettiin seuraavalla vuosisadalla. Kolmas kirkko rakennettiin 1847, mutta se paloi salaman sytyttämänä 1935. Seurakunnan nykyinen, neljäs kirkko rakennettiin 1937 arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelmien mukaan. Seurakunta vietti kirkon 70-vuotisjuhlaa 2007 ja seurakunnan 150-vuotisjuhlaa 2009. 

Ähtärin nykyinen kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1930-luvulla rakennettu moderni pitkäkirkko. Kirkko hallitsee maisemallisesti kirkonkylän vanhaa ydintä, jonka liike- ja kaupparakennukset ovat säilyneet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen asussa.

Ähtärin kirkko sijaitsee muuta maastoa korkeammalla Hankolankankaalla, yli 200 metrin korkeudessa merenpinnasta. Nykyinen vuonna 1937 valmistunut arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema kirkko on järjestyksessä neljäs samalla paikalla. Kirkossa on istuintilaa noin 700 hengelle. Vaaleaksi rapatun pitkäkirkon torni kohoaa 54 metrin korkeuteen. Kirkossa suoritettiin laaja peruskorjaus vuonna 1981. Vuoden 2010 valmistui kuparikaton uusiminen. Vuonna 2017, jolloin kirkko täyttää 80-vuotta, kirkossa tehtiin sisäremontti.

Kirkkotaidetta

Professori Vilho Sjöströmin vuonna 1906 maalaama alttaritaulu on peräisin edellisestä, palaneesta kirkosta ja se kuvaa Jeesuksen vuorisaarnaa malleinaan ähtäriläiset ihmiset Ähtärijärven maisemissa. Kirkon katto- ja seinämaalaukset on tehnyt taiteilija Antti Salmenlinna.

Eteisen eli asehuoneen katossa kuvataan seurakunnan neljää kirkkoa ja lisäksi eräitä kirkollisia symboleja. Kirkosalissa kattoholvin alainen friisi kuvaa ihmissielun vaellusta vihan lapsesta ristin sovitusarmon osallisuuteen ja elävän Jumalan kasvojen eteen.

Urkuparven kaiteessa on Mooseksen historiaa esittävä kuvasarja. Urkufasadin kaariaukoissa on kauniisti taotut rautaportit ja urkujen taaakse jää piiloon lasimaalaus, jonka yläosassa on kaksi enkeliä, kuten kuorin viereisessä hartaushuoneen seinämaalauksessakin.

Kirkon holvikaaret