Konfirmaatio ja rippijuhla

Konfirmaatio merkitsee kasteen vahvistamista. Rippikoulu, jossa konfirmoitava saa opetusta kristillisen uskon keskeisestä sisällöstä, päättyy konfirmaatiotilaisuuteen. Konfirmaatiossa nuoresta tulee täysivaltainen seurakunnan jäsen. Konfirmaatiossa on kyse samasta armosta kuin kasteessa. Jumala haluaa vahvistaa konfirmoitavaa uskossa ja siunata häntä uudessa elämänvaiheessa.

 

Konfirmaatioon, joka järjestetään pääsääntöisesti sunnuntain messun yhteydessä, kutsutaan mukaan myös kummit.  He voivat osallistua alttarilla oman kummilapsensa siunaamiseen.

 

Konfirmaation oikeuttaa käymään itsenäisesti ehtoollisella ja toimimaan kummina. Konfirmoitu seurakunnan jäsen voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin 18 vuotta täytettyään. Rippikoulun käyminen ja konfirmaatio on edellytys kirkkohäille.

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlien järjestäminen

Rippijuhlan järjestäminen

 

Useimmiten rippijuhlat järjestetään kodeissa.

nuoria konfirmaatiomessun jälkeen kirkon portailla

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa

Rippikoulu on puolen vuoden mittainen tutustuminen seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Usein rippikoulu käydään sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Rippikoulu edeltää rippijuhlia