Hautausmaa

Kirkkotie 3 , 63700 ÄHTÄRI

kuva hautausmaan kartasta

Kirkkoaukiota reunustavat pitäjänmakasiini, kirkkoveneille rakennettu venekatos sekä hautausmaalla oleva arkkitehti Touko Saaren piirtämä siunauskappeli vuodelta 1963.

Erityismuistomerkit:

Sankarihautausmaan muistomerkki "Sankaripatsas" on Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja sen on valmistanut O.Y. Granitin kiviveistämö. Sanakripatsas pystytettiin vuonna 1953. Materiaali on Jyväskylän mustaa graniittia. Sankarihaudan jokainen hautakivi (260 kpl) on saman valmistajan valmistamia.

Kansalaissodassa 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden (punaisten) muistokivi on Vanhan hautausmaan osastolla I. Suunnittelija on Ilmari Heinonen. Piispa Eero Lehtinen vihki muistokiven vuonna 1963.

Pienellä vanhalla hautausmaalla on kansalaissodassa 1918 kaatuneiden (valkoisten) sankarivainajien muistomerkki. Aloite muistomerkin pystyttämiseksi lähti lokakuussa 1918 Ähtärin suojeluskunnalta. Muistomerkin on suunnitellut ja piirtänyt taitelija Alpo Sailo. Toisen tiedon mukaan muistomerkin on valmistanut Sailon kiviveistämö taiteilija Janssonin luonnoksen mukaan. Patsas hakattiin paikan päällä ja Majaniemen kalliosta saadut kivet toimitti Ähtärin Kivilouhimo O.Y. Muistomerkki vihittiin vuonna 1920.

Karjalaan jääneiden vainajien muistolle on muistomerkki lähellä kirkon portaita. Muistomerkin pystyttivät Ähtärin karjalaiset vuonna 1955.

Muualle haudattujen muistomerkki on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin vieressä sankarihautausmaan luoteispuolella.

Vuonna 1848 vihityn ja 1935 palaneen kolmannen kirkon muistokivi on sankarihautausmaan itälaidalla suihkulähteen vieressä. Kivi on pystytetty suunnilleen kirkon alttarin kohdalle.

Lähde: Ähtärin ev.lut. seurakunnan hautausmaiden inventointi (Heikki Hämäläinen 9.9.2011) 

Kirkon itäpäädyssä ovat yleisö-wc-tilat.

Info
Inva-WC
Pysäköinti
wc