Jumalanpalveluselämä

Ähtärin seurakunnassa vietetään sunnuntaisin kello 10.00 ehtoollisjumalanpalvelusta eli messua. Jumalanpalvelus on seurakunnan elämän keskus.

Seurakunta tarkoittaa alun perin sanan, rukouksen ja ehtoollisen ympärille kokoontunutta yhteisöä. Messu on kohtaamispaikka, jossa kaiken ikäiset seurakuntalaiset kokoontuvat yhdessä virkistymään ja ylistämään Jumalaa. Messussa ihminen, joka tunnustaa syntinsä, saa ne anteeksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ja voi vastaanottaa Kristuksen sanassa ja ehtoollisen sakramentissa.

Rukous ennen jumalanpalvelusta

Herra, me kiitämme sinua siitä, että kokoat meidät yhteen sanasi [ja sakramenttisi] ääreen. Sinä itse ravitset ja siunaat meidät. Isä, sinä tiedät kaiken, huolemme, pelkomme ja kysymyksemme, levottomuutemme ja jännityksemme. Vapauta meidät kaikesta turhasta ja väärästä, niin että voisimme palvella sinua ehyin sydämin. Pyhitä palveluksemme nimesi kunniaksi. Sinun nimesi olkoon ylistetty nyt ja aina.

Messua vietetään yhdessä

Seurakunnan messu on viikon kohokohta. Messussa Jumala palvelee ihmistä sanallaan ja sakramentillaan. Messu on myös yhteentulemista, lähimmäisten kohtaamista iloissa ja suruissa. Messussa rukoillaan joka sunnuntai erilailla apua tarvitsevien puolesta ikään katsomatta. Messussa saa kuulua lasten äänet, elämän äänet. Lapsille on varattu oma paikka saarnastuolin edessä, sillä lapset ovat Jumalan silmäteriä, taivaan taimia ja uskon esikuvia.

Messun muoto vakiintui jo varhain. Se on aina luonteeltaan Jumalan kansan yhteistä juhlaa. Seurakuntalainen voi osallistua messuun erilaisten palvelutehtävien muodossa. Yhtä hyvin kirkkoon voi tulla hiljentymään ja olemaan Jumalan hoidettavana.

Jumalanpalvelus voidaan viettää muulloinkin kuin sunnuntaisin tai pyhäpäivinä, esimerkiksi erilaisten tapahtumien tai leirien yhteydessä. Jumalanpalvelus on aina julkinen, kaikille avoin tilaisuus. Tule sellaisena kuin olet!

Jumalanpalvelukset suunnitellaan kausittain

Ähtärin seurakunnan jumalanpalvelusten puolivuosittaisesta kausisuunnittelusta vastaa kirkkoneuvoston nimeämä jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan vastuuryhmä.

Jumalanpalveluksissa on säännöllisesti seurakunnan pappien, kanttorin ja suntion lisäksi palvelemassa vapaaehtoisia seurakuntalaisia musiikkitehtävissä, tekstin lukemisessa, esirukouksessa, ehtoollisavustajina tai kolehdinkantajina.

Kirkkovuoden ajankohta määrittää jumalanpalvelusten sisällön. Evankeliumikirjassa on kullekin kirkkovuoden pyhäpäivälle oma aihe sekä siihen kuuluvat raamatuntekstit, rukoukset ja virsisuositukset. Kirkkovuoden aikana käydään vuosittain läpi Raamatun pelastushistorian ja kristillisen elämän keskeiset aiheet.

Messun kulku:

Alkuvirsi aloittaa jumalanpalveluksen ja johdattaa pyhän aiheeseen. Alkumusiikki voi olla ennen alkuvirttä.

 

Alkusiunaus: Aloitamme kolmiyhteisen Jumalan nimessä. Samalla pappi ja seurakunta tervehtivät toisiansa.

 Aamen on hepreaa ja tarkoittaa ”totisesti”, ”tapahtukoon niin”.

Vuorotervehdys: Liturgi toivottaa seurakunnalle Jumalan läsnäoloa, ja seurakunta toivottaa samaa liturgille.

Yhteinen rippi: Jumalanpalveluksessa tulemme Kaikkinäkevän Jumalan kasvojen eteen. Jumala on pyhä ja ihminen on syntinen syntiinlankeemuksen seurauksena. Uskon kautta ihminen on ”samaan aikaan syntinen ja vanhurskas”. Tarvitsemme Jumalan armoa joka päivä. Synnintunnustuksessa saamme turvallisesti kääntyä Jumalan puoleen.

Synnintunnustus: lausutaan yhteen ääneen, numero löytyy virsitaululta. Synnintunnustuksen numero löytyy virsikirjan takaosasta (numerot 700-717).

Psalmi voidaan lukea tai laulaa. Psalmit olivat Vanhan testamentin ja alkukirkon ajan virsiä.

 

Herran armahda: Pyydämme siinä, että Jumala, kuule ja auta minua.

 

Kunnia ja kiitosvirsi: Seisomaan nousemisella osoitetaan kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Jeesuksen syntymäyönä enkelit lauloivat paimenille: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kiitosvirressä kiitämme kaikkia Jumalan kolmea persoonaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

 

Päivän rukous liittyy sunnuntain tai arkipyhän aiheeseen.

Ensimmäinen lukukappale on katkelma Vanhasta testamentista. Vanha Testamentti kertoo Jumalan toiminnasta ennen Jeesuksen syntymää.

Toinen lukukappale on katkelma Uudesta Testamentista, apostolien kirjeistä. Kirjeiden avulla apostolit opettivat, lohduttivat ja rohkaisivat seurakuntien jäseniä Jeesuksen elämän ja opetusten kautta.

Päivän virsi liittyy luettavaan evankeliumitekstiin ja sunnuntain aiheeseen.

Halleluja-hymni: Sana ”halleluja” on hepreaa, joka merkitsee ”Kiittäkää Jumalaa”.

Evankeliumi on kreikan kielen sana ja tarkoittaa ilosanomaa, kirjaimellisesti ”enkelien sanoma”. Uudessa Testamentissa on neljä evankeliumikirjaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Evankelistat kertovat Jeesuksen elämästä, puheista, teoista, kuolemasta ja ylösnousemuksesta sekä ilmestymisistä.

Saarna on puhuttua Jumalan sanaa kirjoitetun Jumalan sanan pohjalta, yleensä evankeliumitekstin mukaan. Saarna ei ole vain puhetta Jumalasta, vaan Jumala itse puhuu (2.Kor. 5:20).

Uskontunnustus on vastausta kuultuun saarnaan. Uskontunnustus ilmaisee mitä Jumala on meidän puolestamme tehnyt Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.

Ilmoitukset kohdassa luetaan kastetut, avioliittoon aikovat/vihityt sekä kuolleet. Kastetuille ja kuolleille sytytetään kynttilät. Omainen, voit noutaa messun jälkeen läheisesi muistolle sytytetyn kynttilän.

Esirukous on rukousta yhteisten asioiden ja lähimmäisten puolesta. Jos haluat jättää esirukouspyynnön seurakunnalle, voit tehdä sen seurakunnan nettisivujen kautta tai kirkkoon tullessa kirkon eteisessä olevaan esirukouslippaaseen. Suntio tarkistaa messun alussa, onko esirukouspyyntöjä ja toimittaa ne liturgille.

Kolehdin ilmoittaminen: Jumalanpalveluksessa kerätään kolehti erikseen jokaiselle vuodelle tehdyn kolehtisuunnitelman mukaisesti.

Uhrivirren eli kolehtivirren aikana kerätään kolehti, siunataan kerätty kolehti ja katetaan ehtoollispöytä.

Ehtoollisvuorolaulu suuntaa mielemme ehtoolliseen ja aloittaa ehtoollisrukouksen, joka päättyy Herran rukousta edeltävään aameneen. Ehtoollisvuorolaulu ilmentää ehtoollisen salaisuutta ja kutsuu palvovaan ylistykseen.

Prefaatiorukous on rukous, jossa ylistetään Jumalaa ja kiitetään Jeesusta siitä, että hän toi meille armon. Prefaatiossa seurakunta yhdessä ”enkelien ja kaikkien pyhien kanssa” ylistää Jumalaa ja kiittää häntä Kristuksen lunastustyöstä.

Pyhä-hymnissä ylistämme Jumalaa hänen majesteettisuudestaan. Jesaja-profeetta koki näyn, jossa Herraa palvovat enkelit lauloivat: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot!” (Jes. 6:3) Herra Sebaot on yksi Vanhassa Testamentissa mainituista Jumalan nimistä. Hymnin loppu viittaa sanoihin, joilla kansa tervehti Jeesusta, kun hän ratsasti aasilla Jerusalemiin ennen pääsiäistä. ”Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!” (Matt. 21:9)

Ehtoollisrukous ja asetussanat: seurakunta kiittää Jumalaa hänen pelastusteoistaan (anamneesi): luomista, profeettojen lähettämistä, Kristuksen syntymistä, kärsimistä, kuolemaa ja riemullista ylösnousemista sekä uuden taivaan ja maan luomista. Asetussanoissa seurakunta kuulee Kristuksen omat sanat, jotka tekevät ehtoollisesta sakramentin. Rukouksen lopussa muistaminen kääntyy pyytämiseksi (epikleesi): seurakunta pyytää, että Isä lähettäisi Pyhän Henkensä, jotta ottaisimme ehtoollisen vastaan uskolla.

Me julistamme (1. Kor. 11:26) korostaa ehtoollisen luonnetta yhteyden ateriana.

Isä meidän, joka olet taivaissa.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi,

myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,

niin kuin mekin anteeksi annamme niille,

jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,

vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

 

Jumalan Karitsa on yksi Uudessa Testamentissa mainittu Jeesuksen nimitys (Joh. 1:36). Vanhan testamentin aikana juutalaiset uhrasivat karitsoita sovittaakseen pahat tekonsa. Kun Jeesus uhrasi itsensä Golgatan ristillä puolestamme, muita uhreja ei enää tarvita.

Ehtoollisen vietto

Herran pyhä ehtoollinen on seurakunnan yhteinen ateria ja kirkon toinen sakramentti eli pyhä toimitus. Ehtoollinen on Jeesuksen muistoateria, kiitosateria, jossa Kristus on todellisesti läsnä. Jumala tahtoo, että otamme ehtoollisen lahjan uskolla vastaan. Jeesus antaa meille ruumiinsa ja verensä siunatussa leivässä ja viinissä. Lapset ja nuoret voivat tulla ehtooliselle siunattavaksi. Heille voidaan myös jakaa ehtoollinen, mikäli he ovat saaneet siihen opetusta ja ymmärtävät, mitä ehtoollinen tarkoittaa. Jos et pysty polvistumaan ehtoollispöytään, voit ottaa sen vastaan seisaaltaan. Ehtoollisen voi pyytää myös penkkiin, jos liikkuminen on vaikeaa. Muuhun kirkkokuntaan kuuluva henkilö, joka ei voi nauttia ehtoollista, mutta haluaa osallistua hengellisesti kommuunioon, voi tulla siunattavaksi. Hän ilmoittaa siitä asettamalla oikean kätensä vasemmalle olkapäälleen. Tällöin liturgi siunaa hänet trinitaarisella (tai apostolisella) siunauksella.

Kiitosrukous ilmaisee toiveen päästä taivaan juhla-aterialle.

Ylistysvirsi on seurakunnan kiitosta siitä, mitä on saatu jumalanpalveluksessa kokea. Se on esimakua taivaassa tapahtuvasta ylistyksestä, joka kerran alkaa, mutta joka ei koskaan pääty.

Siunaus tapahtuu Herran siunauksen sanoin joko puhuttuna tai laulettuna. Liturgi siunaa seurakunnan niillä sanoilla, joilla Mooses ja Aaron siunasivat kohotetuin käsin Israelin kansan. (3. Moos. 9:22) Myös ylösnoussut Jeesus siunasi apostolit kohotetuin käsin (Luuk. 24:50). Kolmiyhteinen Jumala siunaa seurakunnan nimensä suojaan ja varustaa sen rakkauden töihin.

Lähettäminen johdattaa meidät arkeen vievään mukanamme Jumalan lahjoja ja taivaan valtakunnan sanomaa: Jumalan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Tätä työtä Jumala johtaa Pyhän Henkensä välityksellä ja uskoviensa kautta.

Päätösmusiikki voi olla virsi, kuorolaulu tai soitinmusiikki. Päätösmusiikin aikana voi olla ristikulkue, johon seurakunta liittyy. Päätösmusiikki on mielellään kiitosaiheista.

 

 

 

 

Palveluvuorot Jumalanpalveluksissa:

26.8.2018 Messu klo 10.00. 75-80-v juhla. Tekstinlukijat juhlaan osallistuvista.

2.9. 2018 Messu klo 10.00. Peränteen kyläyhdistys.

9.9.2018 Messu klo 10.00. Hannat / Maire Tuomisto.

16.9.2018 Messu klo 10.00. Talouspäällikön ja kanttorin tehtäväänsiunaaminen. Kirkkokuoro, Reetta Kataja, viulu, Mika Kares, laulu.

23.9.2018 Messu klo 10.00. Nallen Vasket/Heikki Savola

30.9.2018 Mikkelinpäivän perhemessu klo 15.00. Srk:n Lapsityö

7.10.2018 Messu klo 10.00. ELY:n kirkkopyhä. Harri Kuhalampi, saarna. Seurat jp:n jälkeen  srk-keskuksessa.  Puhujana myös Satu      Kivisaari

14.10.2018 Messu klo 10.00. Vanhusneuvosto/Marjatta Saviniemi

21.10.2018 Messu: klo 10.00. Kansalliset Seniorit/Kaarina Savela

28.10.2018 Messu klo 10.00. Maataloustuottajat

3.11.2018 Pyhäinpäivän messu klo 19.00. Kirkkokuoro

4.11.2018 Sanajumalanpalvelus klo 10.00. Tuula Haapajärvi, lausunta

11.11.2018 Messu (kansanlaulukirkko) klo 10.00. Pelimannit/Heikki Savola

18.11.2018 Sanajumalanpalvelus Seurakuntakeskuksessa klo 10.00. Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä. Lasse Pesu,  saarna

25.11.2018 Messu klo 10.00. Kari Punkka, trumpetti

2.12.2018 1. Adventtisunnuntain messu klo 10.00. Kirkkokuoro ja rippikoulutyö

6.12.2018 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 10.00. Räjähdekeskus, Ähtärin Mieskuoro joht. Timo Lehtonen

9.12.2018 2. Adventtisunnuntain messu klo 10.00. Rämälän kylätoimikunta

16.12.2018 3. Adventtisunnuntain messu klo 10.00. Tekstinlukija Juha Kantoniemi

23.12.2018 4. Adventtisunnuntain messu klo 10.00. Ähtärinranta / Anne Luodeslampi, klarinetti

24.12.2018 Jouluaaton hartaus klo 14.00. Aino Vuorenmaa, laulu

24.12.2018 Jouluyön hartaus klo 22.00. Maire Finnig, lausunta

25.12.2018 Sanajumalanpalvelus klo 8.00.  Kirkkokuoro

26.12.2018 Tapaninpäivän messu klo 19.00.

30.12.2018 Messu klo 10.00. MLL

31.12.2018 Uudenvuodenaaton hartaus klo 19.00. Kirkkokuoro

1.1.2019 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus klo 10.00. Kaarina Savela

6.12.2019 Loppiaisen messu klo 10.00. Lähetystyö

 

Muutokset mahdollisia.

Palvelutehtävät messussa

-Jumalanpalvelusryhmän johtaminen (messun valmistelutyöt)

-Esilaulajana toimiminen

-Messuystävä vanhukselle tai erityistä tukea tarvitsevalle

-Raamatun tekstien lukeminen

-Kolehdin kantaminen

-Esirukouksen laatiminen ja lukeminen

-Jumalanpalveluksen musiikin esittäminen laulamalla tai instrumenteilla

-Kirkkokahvien järjestäminen

-Ehtoollisavustajana toimiminen: ehtoollispöydän kattaminen ja ehtoollisen jakaminen

-Saarnan pitäminen(edellyttää maallikkosaarnaaja-kurssia tai kirkkoherran lupaa)

-Suntion avustaminen erityisesti suurissa juhlapyhissä (esim. kynttilöiden sytyttämistä, lumen luontia, ehtoollispikarien tiskausta)

-Pysäköinnin ohjaajia esim. konfirmaatiomessuissa

-Lasten johdantosanat messun alussa

Hartauselämä

Seurakunnassa järjestetään monenlaisia hartaustilaisuuksia. Palvelutaloissa pidetään hartaushetket säännöllisesti kahden viikon välein. Kesäiseksi perinteeksi ovat muodostuneet metsäkirkko sekä hartaushetken vietto laavulla. Hartaustilaisuuksia pidetään myös kodeissa ja kylätaloilla sekä vuodesta 2018 lähtien matkailualueen kappelilla. Vaihtelevasti hartauksia on pidetty myös hautausmaan kappelilla kesäaikana. Voit ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin ja ehdottaa, missä seuraava hartaustilaisuus voitaisiin pitää.

Ähtärin kirkon alttaritaulu Jeesus pitää vuorisaarnaa ihmisille

Esirukouspyyntö

Kun haluat, että sinun tai läheisesi puolesta rukoillaan seurakunnan jumalanpalveluksessa, voit jättää esirukouspyynnön. Pyyntö välitetään liturgille.

Lue Ähtärin kirkossa pidettyjä saarnoja

 

Kalle Peltokankaan saarna Kaatuneiden muistopäivänä 21.5.2017

Kalle Peltokankaan saarna Pyhän Hengen odotus 28.5.2017

Kalle Peltokankaan saarna helluntaina 4.6.2017.

Simi Virtasen saarna Kadonnut ja jälleen löytynyt 2.7.2017.

Simi Virtasen saarna Apostolien päivänä 16.7.2017.

Kalle Peltokankaan saarna Kirkastussununtaina 30.7.2017.

Simi Virtasen saarna Totuus ja harha 6.8.2017.

Kalle Peltokankaan saarna Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa 13.8.2017.

Simi Virtasen saarna Etsikkoaikoja 20.8.2017.

Kalle Peltokankaan saarna Lähimmäinen 10.9.2017.

Kalle Peltokankaan saarna kirkon 80-v. juhlamessussa 5.11.2017.

Kalle Peltokankaan puhe kolmen kuoron konsertissa 12.11.2017.

Kalle Peltokankaan saarna Tuomiosunnuntaina 26.11.2017.

Kalle Peltokankaan saarna itsenäisyyspäivänä 6.12.2017.

Kalle Peltokankaan saarna toisena adventtisunnuntaina 2017.

 Kalle Peltokankaan saarna jouluaattona 2017.

Kalle Peltokankaan saarna Tapaninpäivänä 2017.

Kalle Peltokankaan saarna 4.3.2018. (3.paastonajan sunnuntai)

Kalle Peltokangas, saarna 11.3.2018 (4. Paastonajan sunnuntai, Jeesus elämän leipä)

Kalle Peltokangas, saarna Palmusunnuntaina 2018

Kalle Peltokangas, hiljaisen viikon maanantain saarna 2018

Kalle Peltokangas, Helatorstain saarna 2018

Kalle Peltokangas, Helluntain saarna 2018

Lassi Pappinen, Apostolien päivä 1.7.2018

Lassi Pappinen, Kirkastussunnuntai 15.7.2018

Lassi Pappinen, Etsikkoaikoja 5.8.2018, (11. sunnuntai helluntaista)

Kalle Peltokangas, 29.7.2018 (10. sunnuntai helluntaista: uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa)

Kalle Peltokangas, 19.8.2018 (13.sunnuntai helluntaista, Jeesus, Parantajamme)

Kalle Peltokangas, 16.9.2018 (17. sunnuntai helluntaista, Jeesus antaa elämän)

Kalle Peltokangas 23.9.2018 (Vapaaehtoisten siunaaminen)

Kalle Peltokangas, 30.9.2018 (Mikkelinpäivän perhemessu)

Kalle Peltokangas, 20.10.2018 (Uskonpuhdistuksen muistopäivä)

Kalle Peltokangas, 3.11.2018 (Pyhäinpäivä)