Päätöksenteko ja hallinto

Kirkkovaltuusto

Seurakunnan asioista päättävät seurakuntalaiset itse. Ylintä päätösvaltaa seurakunnassa käyttää kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan joka neljäs vuosi pidettävissä seurakuntavaaleissa. Ehdolle voi asettua jokainen täysi-ikäinen ja konfirmoitu seurakunnan jäsen. Äänestää voi jo 16-vuotiaana.

Kirkkovaltuusto päättää seurakunnassa mm. kirkollisverosta, virkojen perustamisesta, talousarvion, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen vahvistamisesta. Se luo seurakunnan toiminnan ja talouden yleislinjat. Ähtärin seurakunnan kirkkovaltuustossa on 19 jäsentä. 

Kirkkovaltuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, kuka tahansa voi tulla seuraamaan kokouksen kulkua. Kirkkovaltuuston kokoukset  pidetään  seurakuntakeskuksen salissa. Kokouksista ilmoitetaan vähintään seitsemän päivää ennen lehdessä ja seurakunnan kotisivuilla. 

Kirkkoneuvosto

Kirkkovaltuusto valitsee joka toinen vuosi jäsenet kirkkoneuvostoon. Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan käytännön toimintaa ja hallintoa. Kirkkoneuvosto toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kirkkoneuvostossa on 9 valtuuston valitsemaa jäsentä ja puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Kalle Peltokangas. 

Kirkkoneuvoston tehtävät määrää kirkkolaki. Niitä ovat esimerkiksi seurakunnan toiminnan johtaminen, talouden ja omaisuuden hoito, kirkkovaltuustossa käsiteltävien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano sekä useimpien viranhaltijoiden valinta.

Seurakuntalaisen aloiteoikeus

Kaikilla seurakunnan jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita seurakunnan toimintaan ja hallintoon liittyvissä asioissa (Kirkkojärjestys 7 luku 9. §).

Aloite tehdään kirjallisena ja sen tulee sisältää laatijan yhteystiedot. Aloite osoitetaan kirkkoneuvostolle ja jätetään kirkkoherranvirastoon. Kirkkoneuvosto käsittelee aloitteet. Jos aloitteessa on kysymys kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvasta asiasta, valmistelee kirkkoneuvosto ensin aloitteen kirkkovaltuustolle.

Luterilaisen kirkon asioita koskeva aloite voi edetä tarvittaessa kirkolliskokoukseen asti.

Lisätietoja aloitteen tekemisestä voi kysyä kirkkoherralta.

Ota yhteyttä

Kirkkoherra

Kirkkoherra:

 

Kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Kirkkoherran tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti. Kirkkoherra vastaa kirkkoherranviraston toiminnasta ja seurakunnan arkistosta.

Kirkkoherra on kappalaisen, diakonin, lastenohjaajien, nuorisotyönohjaajien, kanttorin ja kirkkoherranviraston sihteerin esimies. Talouspäällikön esimies kirkkoherra on kirkkoneuvoston puheenjohtajuuden kautta. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa.

Kirkkojärjestyksen 6. luvussa on myös useita muita säädöksiä koskien kirkkoherran virkaa.  Kirkkoherralla on yleisvastuu seurakunnasta. Tässä mielessä hänellä on kaikista laajin virkavastuu seurakunnan viranhaltijoista. Seurakunnassa tulee olla aina kirkkoherra. Vuosi/sairasloman ajaksi tuomiokapituli määrää toisen papin sijaiseksi hoitamaan kirkkoherran virkaa. Vapaapäivinäkin kirkkoherralla on normaali virkavastuu.

Ähtärin seurakunnan pappien kesken on sovittu työnjaosta mm. Vastuualueina kirkkoherra: kasvatus, viestintä, hallinto ja seurakunnan johtaminen: Kirkkoherra osallistuu palvelutalohartauksiin pääsääntöisesti suurina juhlapyhinä ja toimintakeskuksen hartauksiin. Kirkkoherra käy onnittelemassa yli 95-vuotiaita seurakunnan jäseniä.