kirkko

Jumalanpalvelukset ja uskonelämä

Jumalanpalveluselämä

Ähtärin kirkon nettiradio

Ähtärin kirkosta lähetetään ääntä suoratoistona. Lähetys on päällä aina, kun kirkon mikrofonit ovat auki, lukuunottamatta toimituksia ja konsertteja. Omaisten pyynnöstä voidaan nettilähetys pitää päällä, jos omaisten tiedossa on joku, joka haluaisi kuunnella eikä pääse kirkkoon. Tästä sovitaan joko toimituskeskustelussa papin kanssa tai viimeistään toimituspäivänä kirkossa suntion kanssa.

Tästä pääset kuuntelemaan Ähtärin kirkosta lähetettäviä jumalanpalveluksia ja tilaisuuksia. Nettikirkko Ähtäristä (radio.6net.fi) LÄHETYS AVAUTUU AINAKIN MOZILLA FIREFOX-SELAIMELLA Microsoftin explorer-selaimella. Nettiradion lähetys ei ole suojattu yhteys, siksi uusimmat selaimet eivät avaa lähetystä (näin esim. Edge ja Chrome). MIKÄLI SINULLA ON TIETOKONEESSA JOKIN MUU SELAIN, EIKÄ LÄHETYS AVAUDU, LATAA TÄSTÄ FIREFOX KONEELLESI. https://www.mozilla.org/fi/firefox/new/

Tietokoneella tulee olla media playeri, jolla lähetys avataan. Tästä pääset lataamaan ilmaisen windows media playerin.

Otamme mielellämme palautetta vastaan lähetyksen kuuluvuudesta. Selvitämme paraikaa nettiradion lähetyksen teknistä päivitystä.

Voit kuunnella lähetystä tämän linkin kautta. Lähetyksemme tulee Järviradion tekniikan kautta ja Järviradion nettisivuilta voi valita myös valita nettikirkot-osiosta Ähtärin seurakunnan lähetyksen kuunneltavaksi (listassa alimmaisena).

Verkkokirkko

Verkkokirkkoon on koottu Yle:n lähettämiä TV-ja radiojumalanpalveluksia sekä aamu- ja iltahartauksia. Verkkokirkossa on myös yksittäisten seurakuntien virtuaalikirkkoja. Tästä pääset koko kirkon verkkokirkkoon.

Jumalanpalvelukset suunnitellaan kausittain

Ähtärin seurakunnan jumalanpalvelusten puolivuosittaisesta kausisuunnittelusta vastaa kirkkoneuvoston nimeämä jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan vastuuryhmä. Vastuuryhmä laatii kausisuunnitelman puolivuosittain. Jumalapalvelusten toteuttamiseen osallistuvat palveluvuororyhmät. Jos haluat tulla mukaan johonkin palveluvuoroon, ota yhteyttä kanttori Lasse Katajaan! Jätä yhteystietosi sähköpostiin lasse.kataja@evl.fi.

Jumalanpalveluksissa on säännöllisesti seurakunnan pappien, kanttorin ja suntion lisäksi palvelemassa vapaaehtoisia seurakuntalaisia musiikkitehtävissä, tekstin lukemisessa, esirukouksessa, ehtoollisavustajina tai kolehdinkantajina.

Kirkkovuoden ajankohta määrittää jumalanpalvelusten sisällön. Evankeliumikirjassa on kullekin kirkkovuoden pyhäpäivälle oma aihe sekä siihen kuuluvat raamatuntekstit, rukoukset ja virsisuositukset. Kirkkovuoden aikana käydään vuosittain läpi Raamatun pelastushistorian ja kristillisen elämän keskeiset aiheet.

Huom! Jumalanpalvelus kerran kuussa klo 15 -kokeilu alkaa 29.9.2019 ja päättyy 31.5.2020. 

Seurakuntalaisille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin sopivinta ajankohtaa sunnuntain jumalanpalvelukselle. Yleisin vastaus oli klo 10. On ollut kuitenkin toiveita myöhemmin kuin klo 10 alkavasta jumalanpalveluksesta. Yhteisesti olemme miettineet, että klo 15 voisi olla monelle hyvä ajankohta tulla jumalanpalvelukseen. Klo 15:n jumalanpalvelusajan kokelua jatketaan syksyllä, koska korona-rajoitusten aikana kokeilu on jouduttu keskeyttämään.

 

Messu ja sanajumalanpalvelus Ähtärin kirkossa:

Seurakunta tarkoittaa alun perin sanan, rukouksen ja ehtoollisen ympärille kokoontunutta yhteisöä. Messu on kohtaamispaikka, jossa kaiken ikäiset seurakuntalaiset kokoontuvat yhdessä virkistymään ja ylistämään Jumalaa. Messussa ihminen, joka tunnustaa syntinsä, saa ne anteeksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ja voi vastaanottaa Kristuksen sanassa ja ehtoollisen sakramentissa.

Rukous ennen jumalanpalvelusta

Herra, me kiitämme sinua siitä, että kokoat meidät yhteen sanasi [ja sakramenttisi] ääreen. Sinä itse ravitset ja siunaat meidät. Isä, sinä tiedät kaiken, huolemme, pelkomme ja kysymyksemme, levottomuutemme ja jännityksemme. Vapauta meidät kaikesta turhasta ja väärästä, niin että voisimme palvella sinua ehyin sydämin. Pyhitä palveluksemme nimesi kunniaksi. Sinun nimesi olkoon ylistetty nyt ja aina.

Messua vietetään yhdessä

Seurakunnan messu on viikon kohokohta. Messussa Jumala palvelee ihmistä sanallaan ja sakramentillaan. Messu on myös yhteentulemista, lähimmäisten kohtaamista iloissa ja suruissa. Messussa rukoillaan joka sunnuntai erilailla apua tarvitsevien puolesta ikään katsomatta. Messussa saa kuulua lasten äänet, elämän äänet. Lapsille on varattu oma paikka saarnastuolin edessä, sillä lapset ovat Jumalan silmäteriä, taivaan taimia ja uskon esikuvia.

Messun muoto vakiintui jo varhain. Se on aina luonteeltaan Jumalan kansan yhteistä juhlaa. Seurakuntalainen voi osallistua messuun erilaisten palvelutehtävien muodossa. Yhtä hyvin kirkkoon voi tulla hiljentymään ja olemaan Jumalan hoidettavana.

Jumalanpalvelus voidaan viettää muulloinkin kuin sunnuntaisin tai pyhäpäivinä, esimerkiksi erilaisten tapahtumien tai leirien yhteydessä. Jumalanpalvelus on aina julkinen, kaikille avoin tilaisuus. Tule sellaisena kuin olet!

Messun kulku:

Alkuvirsi aloittaa jumalanpalveluksen ja johdattaa pyhän aiheeseen. Alkumusiikki voi olla ennen alkuvirttä.

 

Alkusiunaus: Aloitamme kolmiyhteisen Jumalan nimessä. Samalla pappi ja seurakunta tervehtivät toisiansa.

 Aamen on hepreaa ja tarkoittaa ”totisesti”, ”tapahtukoon niin”.

Vuorotervehdys: Liturgi toivottaa seurakunnalle Jumalan läsnäoloa, ja seurakunta toivottaa samaa liturgille.

Yhteinen rippi: Jumalanpalveluksessa tulemme Kaikkinäkevän Jumalan kasvojen eteen. Jumala on pyhä ja ihminen on syntinen syntiinlankeemuksen seurauksena. Uskon kautta ihminen on ”samaan aikaan syntinen ja vanhurskas”. Tarvitsemme Jumalan armoa joka päivä. Synnintunnustuksessa saamme turvallisesti kääntyä Jumalan puoleen.

Synnintunnustus: lausutaan yhteen ääneen, numero löytyy virsitaululta. Synnintunnustuksen numero löytyy virsikirjan takaosasta (numerot 700-717).

Psalmi voidaan lukea tai laulaa. Psalmit olivat Vanhan testamentin ja alkukirkon ajan virsiä.

 

Herran armahda: Pyydämme siinä, että Jumala, kuule ja auta minua.

 

Kunnia ja kiitosvirsi: Seisomaan nousemisella osoitetaan kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Jeesuksen syntymäyönä enkelit lauloivat paimenille: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kiitosvirressä kiitämme kaikkia Jumalan kolmea persoonaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

 

Päivän rukous liittyy sunnuntain tai arkipyhän aiheeseen.

Ensimmäinen lukukappale on katkelma Vanhasta testamentista. Vanha Testamentti kertoo Jumalan toiminnasta ennen Jeesuksen syntymää.

Toinen lukukappale on katkelma Uudesta Testamentista, apostolien kirjeistä. Kirjeiden avulla apostolit opettivat, lohduttivat ja rohkaisivat seurakuntien jäseniä Jeesuksen elämän ja opetusten kautta.

Päivän virsi liittyy luettavaan evankeliumitekstiin ja sunnuntain aiheeseen.

Halleluja-hymni: Sana ”halleluja” on hepreaa, joka merkitsee ”Kiittäkää Jumalaa”.

Evankeliumi on kreikan kielen sana ja tarkoittaa ilosanomaa, kirjaimellisesti ”enkelien sanoma”. Uudessa Testamentissa on neljä evankeliumikirjaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Evankelistat kertovat Jeesuksen elämästä, puheista, teoista, kuolemasta ja ylösnousemuksesta sekä ilmestymisistä.

Saarna on puhuttua Jumalan sanaa kirjoitetun Jumalan sanan pohjalta, yleensä evankeliumitekstin mukaan. Saarna ei ole vain puhetta Jumalasta, vaan Jumala itse puhuu (2.Kor. 5:20).

Uskontunnustus on vastausta kuultuun saarnaan. Uskontunnustus ilmaisee mitä Jumala on meidän puolestamme tehnyt Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.

Ilmoitukset kohdassa luetaan kastetut, avioliittoon aikovat/vihityt sekä kuolleet. Kastetuille ja kuolleille sytytetään kynttilät. Omainen, voit noutaa messun jälkeen läheisesi muistolle sytytetyn kynttilän.

Esirukous on rukousta yhteisten asioiden ja lähimmäisten puolesta. Jos haluat jättää esirukouspyynnön seurakunnalle, voit tehdä sen seurakunnan nettisivujen kautta tai kirkkoon tullessa kirkon eteisessä olevaan esirukouslippaaseen. Suntio tarkistaa messun alussa, onko esirukouspyyntöjä ja toimittaa ne liturgille.

Kolehdin ilmoittaminen: Jumalanpalveluksessa kerätään kolehti erikseen jokaiselle vuodelle tehdyn kolehtisuunnitelman mukaisesti.

Uhrivirren eli kolehtivirren aikana kerätään kolehti, siunataan kerätty kolehti ja katetaan ehtoollispöytä.

Ehtoollisvuorolaulu suuntaa mielemme ehtoolliseen ja aloittaa ehtoollisrukouksen, joka päättyy Herran rukousta edeltävään aameneen. Ehtoollisvuorolaulu ilmentää ehtoollisen salaisuutta ja kutsuu palvovaan ylistykseen.

Prefaatiorukous on rukous, jossa ylistetään Jumalaa ja kiitetään Jeesusta siitä, että hän toi meille armon. Prefaatiossa seurakunta yhdessä ”enkelien ja kaikkien pyhien kanssa” ylistää Jumalaa ja kiittää häntä Kristuksen lunastustyöstä.

Pyhä-hymnissä ylistämme Jumalaa hänen majesteettisuudestaan. Jesaja-profeetta koki näyn, jossa Herraa palvovat enkelit lauloivat: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot!” (Jes. 6:3) Herra Sebaot on yksi Vanhassa Testamentissa mainituista Jumalan nimistä. Hymnin loppu viittaa sanoihin, joilla kansa tervehti Jeesusta, kun hän ratsasti aasilla Jerusalemiin ennen pääsiäistä. ”Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!” (Matt. 21:9)

Ehtoollisrukous ja asetussanat: seurakunta kiittää Jumalaa hänen pelastusteoistaan (anamneesi): luomista, profeettojen lähettämistä, Kristuksen syntymistä, kärsimistä, kuolemaa ja riemullista ylösnousemista sekä uuden taivaan ja maan luomista. Asetussanoissa seurakunta kuulee Kristuksen omat sanat, jotka tekevät ehtoollisesta sakramentin. Rukouksen lopussa muistaminen kääntyy pyytämiseksi (epikleesi): seurakunta pyytää, että Isä lähettäisi Pyhän Henkensä, jotta ottaisimme ehtoollisen vastaan uskolla.

Me julistamme (1. Kor. 11:26) korostaa ehtoollisen luonnetta yhteyden ateriana.

Isä meidän, joka olet taivaissa.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi,

myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,

niin kuin mekin anteeksi annamme niille,

jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,

vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

 

Jumalan Karitsa on yksi Uudessa Testamentissa mainittu Jeesuksen nimitys (Joh. 1:36). Vanhan testamentin aikana juutalaiset uhrasivat karitsoita sovittaakseen pahat tekonsa. Kun Jeesus uhrasi itsensä Golgatan ristillä puolestamme, muita uhreja ei enää tarvita.

Ehtoollisen vietto

Herran pyhä ehtoollinen on seurakunnan yhteinen ateria ja kirkon toinen sakramentti eli pyhä toimitus. Ehtoollinen on Jeesuksen muistoateria, kiitosateria, jossa Kristus on todellisesti läsnä. Jumala tahtoo, että otamme ehtoollisen lahjan uskolla vastaan. Jeesus antaa meille ruumiinsa ja verensä siunatussa leivässä ja viinissä. Lapset ja nuoret voivat tulla ehtooliselle siunattavaksi. Heille voidaan myös jakaa ehtoollinen, mikäli he ovat saaneet siihen opetusta ja ymmärtävät, mitä ehtoollinen tarkoittaa. Jos et pysty polvistumaan ehtoollispöytään, voit ottaa sen vastaan seisaaltaan. Ehtoollisen voi pyytää myös penkkiin, jos liikkuminen on vaikeaa. Muuhun kirkkokuntaan kuuluva henkilö, joka ei voi nauttia ehtoollista, mutta haluaa osallistua hengellisesti kommuunioon, voi tulla siunattavaksi. Hän ilmoittaa siitä asettamalla oikean kätensä vasemmalle olkapäälleen. Tällöin liturgi siunaa hänet trinitaarisella (tai apostolisella) siunauksella.

Kiitosrukous ilmaisee toiveen päästä taivaan juhla-aterialle.

Ylistysvirsi on seurakunnan kiitosta siitä, mitä on saatu jumalanpalveluksessa kokea. Se on esimakua taivaassa tapahtuvasta ylistyksestä, joka kerran alkaa, mutta joka ei koskaan pääty.

Siunaus tapahtuu Herran siunauksen sanoin joko puhuttuna tai laulettuna. Liturgi siunaa seurakunnan niillä sanoilla, joilla Mooses ja Aaron siunasivat kohotetuin käsin Israelin kansan. (3. Moos. 9:22) Myös ylösnoussut Jeesus siunasi apostolit kohotetuin käsin (Luuk. 24:50). Kolmiyhteinen Jumala siunaa seurakunnan nimensä suojaan ja varustaa sen rakkauden töihin.

Lähettäminen johdattaa meidät arkeen vievään mukanamme Jumalan lahjoja ja taivaan valtakunnan sanomaa: Jumalan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Tätä työtä Jumala johtaa Pyhän Henkensä välityksellä ja uskoviensa kautta.

Päätösmusiikki voi olla virsi, kuorolaulu tai soitinmusiikki. Päätösmusiikin aikana voi olla ristikulkue, johon seurakunta liittyy. Päätösmusiikki on mielellään kiitosaiheista.

 

 

 

 

Hartauselämä

Seurakunnassa järjestetään monenlaisia hartaustilaisuuksia. Palvelutaloissa pidetään hartaushetket säännöllisesti kahden viikon välein. Kesäiseksi perinteeksi ovat muodostuneet metsäkirkko sekä hartaushetken vietto laavulla. Hartaustilaisuuksia pidetään myös kodeissa ja kylätaloilla sekä vuodesta 2018 lähtien matkailualueen kappelilla. Vaihtelevasti hartauksia on pidetty myös hautausmaan kappelilla kesäaikana. Voit ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin ja ehdottaa, missä seuraava hartaustilaisuus voitaisiin pitää.

Alttaritaulu

Esirukouspyyntö

Kun haluat, että sinun tai läheisesi puolesta rukoillaan seurakunnan jumalanpalveluksessa, voit jättää esirukouspyynnön. Pyyntö välitetään liturgille.